Olen paljon peilannut elämääni musiikin kautta. Musiikkikappaleet puhuttelevat minua joko lyriikkojen kautta tai sitten niin että jokin kappale liittyy johonkin tilanteeseen niin voimakkaasti, että se jättää muistijäljen.
Ensimmäinen lempibändini oli Duran Duran. Muistan taaperona kuulleeni ainakin Girls on Filmin joltain televisiokanavalta, ja se oli rakkautta heti. Musiikkivideot olivat niin jänniä ja tapahtumarikkaita, että ne viehättivät yhdistettynä musiikkiin, Toki meni vuosia ennen kuin oikeasti tajusin musiikista yhtään mitään. Rakkaus Duran Duraniin on jatkunut tähän päivään, lähes koko elämäni siis. On aikoja, jolloin bändi on ollut taka-alalla, mutta teininä ja nuorena aikuisena bändillä oli hyvin suuri merkitys elämässäni. Duran Duran oli ensirakkauteni ja John Taylor oli ensi-ihastukseni, tämä edelleen miellyttää silmääni :D .
Kahdeksannella luokalla löysin paikallisesta divarista Duran Duranin kasetteja joita minulla ei ollut. Löysin useita fantastisia kappaleita, joita en ollut aiemmin kuullut. Melko lailla koko kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa väritti punk ja Duran Duran. Muistan tuon aikaisen mustan muistikirjani, joka oli täynnä (vääärin) kuulemiani lyriikoita, se saattaa jopa olla vielä tallessa.
Muistoissani lapsen Duran Duran yhdistyy siis ensi-ihastumiseen ja jänniin musiikkivideoihin.
Teinin Duran Duran yhdistyy epätoivoisiin ihastumisiin ja masennuksen tuntemuksiin.
Aikuisen Duran Duran yhdistyy kauhistuttavaan itsenäistymiseen, mutta myös onnen hetkiin, kuten bändin näkemiseen livenä. Lukemattomia karaoke-esityksiä unohtamatta.
All my life, I've mirrored my life through music. Songs speak to me through lyrics or through the memory of listening to/hearing a certain song at a certain moment, that it has affected me so strongly that it leaves a trace in my memory.
My first favorite band was Duran Duran. I remember hearing at least Girls on Film on some tv-station and it was love at first listen. Music videos were exciting and full of action, that they added to the love combined with the music. Obviously it took years before I actually understood anything about music. My love for Duran Duran has lasted until this day, so basically all of my life. There are times when it has been on the back burner, but as a teen and a young adult the role of band was very significant in my life. Duran Duran was my first love and John Taylor was my first crush, he's still eye candy to me :D .
In eight grade I found a few Duran Duran cassettes, which I didn't have, at the local thrift shop. I found fantastic new songs I hadn't heard before. Pretty much the whole of eight and ninth grade I was into punk and Duran Duran. I remember I had a black notebook at the time and it was filled with the lyrics (most of which I had heard wrong). I even might have it, still.
In my memories, Duran Duran of a child connects to first crushes and exciting music videos.
The teenagers Duran Duran connects to unrequited love and feelings of depression.
The Duran Duran of an adult connects to the terrifying reality of moving on ones own, but also to happy moments such as seeing the band live. And let's not forget the countless karaoke songs I've sung :D .
The first song/video I heard and saw (that I remember). This marked the beginning of a beautiful relationship.
The song that tortured my soul in my teens.
The song that will always remind me of seeing Duran Duran live
No comments:
Post a Comment